Mummologiaa

"Akuutti mummo" ei ole minun keksimäni termi, vaan kuulin sen eräältä kolleegaltani. Kuitenkin jokainen tk-päivystäjä tunnistaa ilmiön heti nimen kuultuaan.

Akuutti mummo voi olla myös pappa, mutta suhteessa mummot ovat yleisempiä. Sukupuoli ei kuitenkaan aiheuta mitään kovin oleellista eroa ensi kontaktissa.

Akuutin mummon ambulanssiin saaneena johto-oireena on yleisimmin se, että hän ei pysy pystyssä. Tila voi olla nopeasti tai hiipien kehittynyt, kunnes avunhakukynnys on ylitetty. Tavallisimmin hänet löydetään aamulla lattialta makaamasta hänen pääsemättä ylös ja nostettuna pysymättä pystyssä.

Syyt tilaan voivat käsittää medisiinan ja kirurgian koko kirjon erikseen ja yhdessä. Syy voi olla mikä tahansa ja millainen tahansa, triviaalista fataaliin, mutta ilmenemismuodot ovat hämmästyttävän samankaltaiset ennen tarkempaa tutkimista. Niinpä myös tutkimuksen ja vastaanoton ensi otteet ovat hämmästyttävän samankaltaiset. Tietyt ja ilmeisimmät asiat tarkistetaan, tilan stabiilius arvioidaan, ja sitten päätetään jatkotoimista. Yleisimmin akuutti mummo on jo valmiiksi laajalti monisairas, mutta ei vättämättä aina. Näky on kuitenkin aina samanlainen, ja kun muutaman sata akuuttia mummoa on perustutkinut, se käy yleensä rutiinilla ja nopeasti.

Syitä voi olla sydäntapahtumasta, halvauksesta, keuhkokuumeesta, sydämen vajaatoiminnasta, ummetuksesta, syövästä, virtsatieinfektiosta, lonkkamurtumasta, aivoverenvuodosta tai muusta vuodosta aina keuhkoemboliaan, abdominaalikatastrofiin ja omaisten kohta alkavaan lomaan. Myös aliravitsemus, anemia ja kuivuminen ovat mahdollisia, samoin kuin miljoona muuta syytä, joita tässä ei mainita. Usein epikriiseissä esiintyy vain termi "yleistilan lasku". Näky on kuitenkin aina sama, ja jälkeenpäin muistissa on vain katkeamaton ja koskaan loppumaton virta ambulanssipaareilla makaavia, yksilöitymättömiä vanhoja naisia.

Tästä verkosta pitäisi sitten selvittää ja mahdollisuuksien mukaan hoitaa syyt, jotka mahdollisesti ovat hoidettavissa. Jotkut kuuluvat päivystyslähetteellä keskussairaalaan, suurin osa kuitenkin yleensä voidaan hoitaa tk:n vuodeosastolla, ehkä odottaen ei kiireellisellä lähetteellä kutsua lisätutkimuksiin, tai sitten koko hoito toteutuu alusta loppuun tk:ssa. Aiemmin kuvaamistani syistä akuutti mummo saapuu kuitenkin lähes poikkeuksetta ylimääräisenä kaiken muun keskelle, parin kolmen häntä aiemmin tulleen ylimääräisen ja päällekkäisen potilaan seuraksi, vaikka hän juuri on sellainen potilas, joita varten päivystysajat nimenomaan ovat olemassa. Jo aamun ensi minuutteina tai jopa edellispäivänä loppuun annetut päivystysajat ovat yleensä kaikkea muuta kuin kiireellisiä tapauksia, joskin poikkeuksiakin, siis poikkeuksia, tästä tietysti on.

Seuraava kuvaus on täysin keksitystä potilaasta. Juuri häntä ei ole olemassa, mutta hänen kaltaisiaan on satoja. Hän saapuu klo 9.30, jolloin ajat ovat jo puoli tuntia myöhässä. Päivystysvastaanotolta on juuri poistunut puolisen vuotta hiljalleen pahenevasta polven meniskivaivasta kärsivä herra, vuoroaan seuraavina odottavat korvatulehduksesta mahdollisesti kärsivä lapsi, neuvolasta päivystykseen ohjattu kurkkukipuinen, jännetupen tulehdus, sekä vanhainkodilta tuotu vatsakipuinen rouva. Lisäksi tarkkailuhuoneessa makaa odottamassa haalaripukuinen herra, joka on rälläköinyt metallinsirun silmäänsä.

Rouva X saapuu ambulanssin tuomana. Hän on tukiasunnossa asuva 87-vuotias nainen, jonka kotisairaanhoito on aamulla löytänyt makaamasta lattialla sänkynsä vierestä virtsalammikon keskeltä. Hänellä on perussairauksina yhdistelmähoitoinen diabetes, astma, hyperkolesterolemia, sepelvaltimotauti ainakin kolmine infarkteineen ja siltä pohjalta sydämen vajaatoiminta, hänet on marevanisoitu kroonisen eteisvärinän vuoksi, ja häneltä on toinen rinta poistettu syövän vuoksi v. -92. Hänellä on osteoporoottisia murtumia alimmissa lannenikamissa, sekä moninivelrikko, ja varsin ymmärrettävästi depressio. Molemmat lonkat on protetisoitu 90-luvulla. Hänestä on tehty lähete neurologialle muistin heikkenemisen vuoksi, ja hänellä on myös kilpirauhasen vajaatoiminta, ja siihen tyroksiinikorvaushoito. Hän on myös jo lähes sokea diabeettisen retinopatian vuoksi, mutta on pystynyt liikkumaan asunnossaan tupakelkan kanssa. Kotisairaanhoito on jakanut lääkkeet dosettiin ja pistänyt insuliinin aamuisin, ja kotipartio käy lisäksi kolmasti vuorokaudessa.

Rouva X:n lääkityksenä on dosetin pohjasta päätellen Amaryl 2mgx3, Diformin retard 500mg 2x3, ins Protaphan 36ky aamuisin, Flixotide 250ug 1x2, Atrovent comp 1x4, Ismox 20mgx2, Linatil 20mgx1, Emconcor 5mgx1, Furesis 40mg 2x3, Durekal 1gx2, Crestor 10mgx1, Marevan ohjeen mukaan, Thyroxin 0,1mgx1, Sepram 10mgx1, Panadol 500mg 1x3, Arthryl 1pss/vrk, Fosamax 70mg/vko, Movicol 1pss/vrk, sekä mystinen Risperdal 0,25mgx1 ja Imovane 7,5mgx1. Lääkkeenotto on ilmeisesti ollut jonkinverran epätarkkaa, ja sairaanhoitajaksi opiskeleva tyttärentytär onkin puoli vuotta sitten käydessään todennut lääkityksen olevan täysin väärän ja toimittanut mummolle lukuisasti erilaisia yrtti- ja rohdosvalmisteita.

Tulotilanteessa rouva X on tajuissaan ja havaitsee ympäristönsä, mutta arvelee olleensa menossa navettaan ja kaatuneensa siellä. Hänen verenpaineensa on 92/56, EKG:ssa on nopeahko eteisvärinä n. 110/min ja vanha vasen haarakatkos. Hb on 97, Vs 27, ja happisaturaatio 86%. Lämpöä on 37,8. Pika-CRP on 86 ja TrpT positiivinen. Uloste on lähes mustaa, ja katetrilla saatu virtsa samoin. Virtsassa kaikki on kolmella plussalla, paitsi nitriitit vain yhdellä. Hänen hengityksensä on pinnallista ja tiheää, huulet sinertävät hieman, maksa tuntuu puoli kämmentä kylkikaaren alapuolella, ja kaulasuonet pullottavat selvästi. Hengitysäänet ovat rahisevat kauttaaltaan, ja voimakas sydämen systolinen suhina kuuluu koko kuuntelualueella. Vasen suupieli roikkuu selvästi, vasemman käden puristusvoima on selvästi alentunut, vasen käsi tahtoo laskeutua ja osoituskokeista ei ehkä muuten vaan tule mitään, ja puhe on epäselvää. Babinskit ovat epäselvät, muuten neurologia on suurin piirtein normaali. Hänen ympärillään leijuu vahva virtsan haju, hänellä on runsaasti mustelmia eri puolilla, hänen jalkansa ovat turvoksissa polvia myöten, ja niissä on selvää staassiekseemaa ja erittävää säärihaavaa, joissa on jo katettakin ja pseudomonaksen haju. Ambulanssia seurannut tytär vaatii veronmaksajana ja kansalaisena kiivaasti, että äiti on korjattava.