Wednesday, May 05, 2010

Iubilate!

Seuraavassa lyhentämättömänä Uusi Lääkäri- lehden pääkirjoituksena julkaistu LT Visa Änkyrän Hyväskylän yliopiston lääketieteenkandidaattiseuran ensimmäisessä perinteisessä vappujuhlassa kutsuttuna pitämä juhlaluento. LT Visa Änkyrä on yleislääketieteen, neurologian ja sisätautien erikoislääkäri, jonka vakinaisena toimipaikkana on Terhakan kuntayhtymän pääterveysasema.

Anamneesi ja tutkiminen


Niin, hyvät nuoret kolleegat! On ilo nähdä teidät täällä näin runsaslukuisina, siitäkin huolimatta, että ennalta tiedetysti luennolla kiertää nimilista ja osallistumismerkinällä voi korvata viiden opintopisteen edestä ryhmätöitä yleislääketieteen "Empatiaa kateederista" opintojaksolta. Erityisen iloinen olen siitä, että noinkin moni on vielä varsin selvä.


Lääketiede on taidetta, koska käytännön ankara elämä asettaa rajoituksia yliopistomaailman hellimälle eksaktisuudelle. Taiteellinen aspekti on sen automaattista havaitsemista ja tunnistamista, mikä on tärkeää, mikä on järkevää, mikä on mahdollista, mikä kannattaa, ja mikä ei? Mitä on tehtävä ehkä juuri nyt, ja mitä ehkä myöhemmin, vieläpä mielellään siten, että potilas ei ehdi kuolla vanhuuteen ennenkuin hänen asiansa ovat riittävällä huolella käsitellyt.

Lääkärin tulee pyrkiä kohtuulliseen varmuuteen. Tästä voidaan joskus tinkiä. Toisinaan näet voidaan päästä 100% varmuuteen. Itsestään selvät asiat ovat selviä, joten niistä voi olla varmoja. Tarvittaessa varmistukaa siis aina siitä, että edessänne on tosiaan oikea potilas, että edessänne oleva ihminen todella on se, jonka oletattekin hänen olevan. Samoin varmistukaa siitä, että avoinna olevat paperit ovat juuri oikean ihmisen paperit. Jos tekstissä on epäilyttäviä tai muuten epäjohdonmukaiselta tuntuvia osuuksia, on mahdollista, että joku aiempi lääkäri ei ole näin tehnyt. Tarvittaessa tarkistakaa. Tarkistakaa myös, että oikea on todella oikea, ja vasen on vasen. Joku muukin on voinut erehtyä, ehkäpä jo kauan sitten. Tarvittaessa käyttäkää aikaa. Ottakaa huomioon myös mahdollisuus, että vaikka aiemmat sata sairaskertomuksen sivua ovatkin lähes kokonaan asiasta X, nyt voikin olla asiana joku ihan muu ja uusi kohde. Varmistukaa heti alussa siitä, että aiotte puhua molemmat samasta asiasta. Seuraavaksi varmistukaa siitä, että asia on oikea ja mielellään myös järkevä.

Olkaa mahdollisimman laiska. Laiskuus on eräs lääkärin tärkeimmistä ominaisuuksista. Jollette ole, opetelkaa. Pyrkikää selviämään kaikesta mahdollisimman helpolla, esimerkiksi pyrkien siihen, että potilaalla ei olisi mitään aihetta enää juosta teitä vaivaamassa viisi kertaa viikossa, koska asiat ovat jo hoidossa.

Laiska ihminen tekee asiat, varsinkin paperityöt, heti, mieluiten vielä potilaan ollessa paikalla. Tuolloin asiat ovat tuoreessa muistissa, ja potilaalta on vielä helppo tarvittaessa kysyä täsmennystä. Potilas voi myös huomaavaisesti itse korjata saneluun ehkä pujahtavat ilmeiset virheet. Epikriisit, lähetteet, lausunnot yms. tehdään aina heti. Jos ne jäävät ikkunalaudalle tai sivupöydälle, ne myös jäävät sinne. Toimimalla aina heti pääsette siihen herrasmiehelle sopivaan tilanteeseen, että päiväohjelmiin merkityt toimistotyötunnit, joita tulee olla paljon, voi käyttää asiallisemmin esim. Facebookin tutkimiseen tai nettipelien pelaamiseen, mihin ne luontevimmin sopivatkin.

Jos olette osastotyössä, tulkaa töihin vähän aikaisemmin kuin pitäisi ja käväiskää osastolla. Kukaan ei odota, että ryhtyisitte todella kiertämään osastoa heti kesken aamutoimien, mutta jos sattuu olemaan joku välttämättä hoidettava asia, joka myöhemmin voisi aiheuttaa tuntien selvittelyn tai odottelun, se usein hoituukin heti aamusta heittämällä. Menetettyänne tällaisten asioitten vuoksi muutaman iltapäivän golf-kierroksen opitte arvostamaan tätä menettelyä. Laiskan kannattaa olla aamuvirkku.

Nähkää sairaskertomuksessa nimenomaan kertomus , stoori. Miettikää, miten toisenlainen se voisikaan olla. Huomatkaa, että sen nykyinen muoto saattaa olla ihan sattuman tuotetta. Selvittäkää tarvittaessa tapahtumien kulku. Joskus paljastuu, että vain tähtien asennosta johtuen potilaalle on ajautunut tietty diagnoosi tietyltä erikoisalalta, vaikka toisin käyden olisi käynyt toisin. Tarvittaessa selvittäkää, mihin mikäkin perustuu. Mikä tapahtumien kulku on johtanut siihen, että potilas juuri nyt on edessänne juuri sillä hetkellä?

Varsinkin useiden vuosien hyödyttömät hoidot ja tutkimukset ovat kiinnostavia. Me laiskat ihmiset olemme yleensä myös hillittömän uteliaita, ja meillähän on aikaa. Jos teistä tuntuu, että on vuosia hakattu päätä seinään, miettikää, voisiko joku toinen seinä olla parempi.

Pidetään vain lievästi moitittavana, jos tutustutte kaikkiin keskussairaalan lehtiin pelkkien epikriisien asemasta. Suosittelen hyväksymään tämän lievän sosiaalisen paheksunnan. Ei kaikkiin kahvipöytiin ole niin väliä kutsuja saadakaan. Tutkikaa, mitä todella on tullut tutkittua, mitä ja miten vastattua, ja millä kysymyksen asetteluilla. Miettikää, olisiko jo alunalkaen voinut olla vaihtoehtoisia selityksiä? Mikä olikaan se asia, josta kaikki sai alkunsa?

Kysykää, kysykää, kysykää ja kysykää uudestaan. Tarvittaessa selittäkää tyynesti olevanne vähän tyhmä. Paitsi että se voi olla ihan totta, potilas yleensä myös tyytyy selitykseen ja vastaa.

Varokaa kuitenkin tekemästä johdattelevia kysymyksiä. "Onhan se tämä paikka, joka on kipeä? Onhan?" Ihmiset usein vastaavat miellyttääkseen.
"Onko se tosiaan tämä? Onko? Oletteko varma? Voitteko kuitenkin näyttää paremman paikan?"

Aika on rajallista. Miettikää, mihin sitä todella tarvitsee uhrata. Näkemys tästä voi myös muuttua, jopa kesken tilanteen. 15 minuutin yksinkertainen päivystysaika voi johtaa useisiin pitkiin käynteihin ennenkuin asioihin saadaan selvyys, mutta kaikki eivät tarvitse Columbon salapoliisityötä. Muistakaa, että kyllä keskussairaala erikoislääkäreineen myös joskus voi olla oikeassa.

Muistakaa, että toiset lääkärit teistä poiketen eivät olekaan ajatustenlukijoita. Varsinkin jos teette jotain, aloitatte tai lopetatte lääkkeitä tms. kertokaa muille kertomuksessa, miksi te olette tehneet niin. Millä ajatuksella, mihin perustuen, miksi? Ei haittaa, vaikka ajatuksenne olisivat typeriäkin, kunhan vaan kaikki huomaavat sen jälkeenpäin ja tietävät, mistä on ollut kysymys.

Lopuksi haluan korostaa, että tutkikaa potilas, jos katsotte sen tarpeelliseksi. Älkää olko vain tutkivinanne. Jos laitatte stetoskoopin korvillenne, tarkoituksenne olkoon myös kuulla jotain (tai olla kuulematta). Stetoskooppia ja muita tutkimusvälineitä ei ole tarkoitettu maagisten liikkeitten tekemiseen. Jos ette osaa käyttää sitä, jättäkää se pois. Jos kuunteleminen ei onnistu, myöntäkää itsellenne, että tämä ei nyt onnistu. Jos ette näe korvaan, myöntäkää, että sinne ei nyt näe.

Potilaaseen voi koskea, jos se tuntuu tarpeelliselta. Tämän taidon voi oppia.

Kiitän teitä mielenkiinnostanne,enkä halua tuhlata enempää kallista aikaanne. Kuten huomasitte, luennon alussa kiersi nimilista suoritusmerkintää varten. Nyt sen lopussa kiertää toinen. Kertokaa tämä myös lierihattuun ja kaulahuiviin pukeutuneelle silmälasipäiselle herralle, joka poistui heti nimensä kirjoitettuaan.

Hauskaa vappua!